Kaksi aikamme leimaavaa kehityssuuntaa lienee digitalisaatio ja ympäristöstä huolehtiminen. Mutta miten digitalisaatio ja ympäristönsuojelu vaikuttavat toimitilojen rakentamiseen tulevaisuudessa? Jaksavatko tietotyöläiset raahautua enää konttoreille, kun työt hoituvat kotonakin? Rakennuttavatko suuryritykset enää kalliita toimitiloja, kun työntekijät viihtyvät töissä kodeissaan? Digitalisaatio ilmiönä on jo jättänyt pysyvät jälkensä nykypäivän työelämään. Toimivien yhteyksien ansiosta etätyöskentely lisääntyy, mutta samalla yhteisöllisyyden kaipuu kasvaa. Kaikessa tekemisessä painottuu ympäristön huomioiminen, mutta samalla kaivataan elämyksellisyyttä. Millaiseksi muodostuu tulevaisuuden toimitila ja millaisia haasteita ajan megatrendit asettavat toimitilabisnekselle?
Digitalisaation vaikutukset näkyvät työssämme jo nyt hyvin voimakkaasti. Etäkokouksista on tullut rutiinia ja palaverit saadaan kutsuttua koolle nopeasti, kun osallistuminen onnistuu vaikkapa kotisohvalta tai autonratista. Tekosyitä ei juurikaan ole. Koronavirus osaltaan pakotti viimeisetkin kynnelle kykenevät koteihinsa työskentelemään. Kotona työskentelyllä on toki paikkansa työelämässä. Aikaa ei kulu työmatkoihin ja keskittymisrauha on usein taattu. Kotitoimistolla työskentely ei kuitenkaan aina ole pelkkää auvoa. Pääkaupunkiseudulla asutaan monesti tiiviisti, eikä jokaisesta kodista löydy työskentelylle pyhitettyä työhuonetta. Kunnollisen muusta kodista erotetun työtilan hankkiminen voi olla yksittäiselle ihmiselle kärjistetysti ajateltuna kymmenien tuhansien eurojen investointi.
Työntekijät arvostavat varmasti jatkossakin työnantajansa tarjoamaa toimitilaa. Toimitilan tarpeen ydin on kuitenkin muuttunut. Perinteinen toimistomiljöö putkinäyttöineen ja kopiokoneineen ei houkuttele enää edes insinööriä. Ehkäpä tulevaisuuden toimitila onkin jotain rajoja rikkovaa. Miltä tuntuisi hybridityöpäivä, joka alkaa kotona hiljaisella työskentelyllä ja jatkuu kodin läheltä löytyvässä yhteiskäyttötoimistossa oman alan kollegoiden kanssa? Mitä jos omia työkavereita ja tiimiä voisi tavata eri puolilla kaupunkia siellä missä milloinkin liikutaan? Yhteisöllisyyttä voi tiettyyn rajaan asti edistää puheyhteyksin, mutta miten esimerkiksi uusi työntekijä hitsataan tiiviiksi tiimiläiseksi, jos koskaan ei kasvotusten tavata? Kotona työskentelyn vaarana on myös työn ja vapaa-ajan rajapinnan muuttuminen häilyväksi.
Toimistokehitys on vuosien saatossa kulkenut koppikonttorista avokonttoriin ja aina kohti monitilatoimistoa. Nimettyjen työpisteiden aika sen sijaan alkaa olla ohi. Oman työpisteen sijainti halutaan valita kulloinkin meneillään olevan työtehtävän mukaan. Laajennetaan hieman tätä ajatusta ja mietitään, miten monitilatoimisto voisi levittäytyä ympäri kaupunkia. Läheltä kotia löytyvään toimitilaan voi piipahtaa helposti vaikkapa vain hetkeksi. Sinne voi sopia treffit työkaverin tai asiakkaan kanssa tai siellä voi käydä etäneuvottelua lasten päästyä koulusta kotiin.
2020-luvun toimitilakehitys on osittain koronaviruksen värittämä. Viruksen jo taltuttuakin jää meille todennäköisesti korostunut hygienian tarve koronakevään surullisen kuuluisana muistona. Lievässäkään flunssassa työpaikalle saapuvaa ei varmasti myöhemminkään katsota hyvällä, mikäli vaihtoehtona on hoitaa työpäivä kotoa käsin. Monikäyttöisyyden lisäksi toimitilalta kaivataankin jatkossa entistä enemmän väljyyttä. Opimme arvostamaan neuvottelutiloja, joissa jokaiselle osallistujalle on tilaa olla ja ajatella. Seinillä erotetut yhden henkilön rauhallisen työn työtilat nousevat varmasti niin ikään arvoon arvaamattomaan, kun flunssakauden aikana halutaan vältellä tartuntoja.
Rakennusalan onneksi jaksan toivoa, ettei toimitilatarve mihinkään katoa. Kotona työskentely miellyttää suurta massaa hetkellisesti, mutta ihmisten sisäsyntyinen halu tavata toisia ajaa varmasti pian kotoa työskentelyn yli. Kollegoiden tapaaminen kasvotusten edistää luovuutta ja luo arvoa. Ehkä tulevaisuudessa onkin toissijaista se, tavataanko oman yrityksen kollegoita ja ollaanko yhdessä silloinkin, kun keskitytään itsenäiseen työtehtävään. Myös sopivan toimitilan löytyminen läheltä kotia helpottaa monen arkea. Varsinkin pääkaupunkiseudulla on totuttu ajallisesti pitkiinkin työmatkoihin. Sen sijaan että istuu ruuhkabussissa kaksi tuntia päivässä, voisikin kodin lähellä sijaitsevalle yhteiskäyttötoimistolle pyöräillä kymmenessä minuutissa. Kaikki voittavat.
Tilatehokkuuden edistämiseksi yhteiskäyttötoimitilat voisivat toimistoajan ulkopuolella toimia vaikkapa harrasteryhmien tapaamisispaikkana. Uuden ajan toimitilat olisivatkin pelkän toimiston sijaan alueen väestölle merkityksellisiä työ- ja vapaa-ajan kohtaamispaikkoja. Tilojen korkea käyttöaste on samalla ekologista. Jokaiselle toiminnolle ei tarvitse rakentaa omaa rakennusta, vaan samat seinät palvelevat monessa eri tarkoituksessa.
Eveliina Junkkari, LVI-suunnittelija