Viime vuosina turvallisuustilanne on taas muuttunut huonompaan suuntaan, jokainen tietää syyt. Vaikka olemme tehneet selvityksiä aikaisemminkin, niin varsinkin parin viimeisen vuoden aikana on ilmennyt erityinen tarve selvittää väestönsuojien ja toiminnallisten suojien nykytila. Olemmekin yhteistyössä AFRYn kanssa kartoittaneet lukuisia kallioväestönsuojia viime aikoina. Selvitykset ovat kattaneet rakenteelliset selvitykset, väestönsuojatekniikan selvitykset sekä suojien yleiskunnon selvitykset. Havaituista puutteista on laadittu kolmeportaiset korjausehdotukset puutteiden vakavuusasteen mukaan.
Suomessa on rakennettu paljon väestönsuojia 60-, 70- ja 80-luvuilla. Ne ovat jo lähtökohtaisestikin peruskorjausiässä. Väestönsuojien tekniikka vanhenee ihan samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin tekniikka. Suojien yleiskunnoissa on havaittu melko suuriakin eroja. Toiminnalliset suojat ovat yleensä hyvässä kunnossa, koska ne ovat päivittäisessä käytössä. Monet väestönsuojat sen sijaan ovat vähemmällä käytöllä, jolloin niiden ylläpitoon ei ehkä ole samalla tavalla kiinnitetty huomiota. Lisäksi olemme havainneet, että vanhempia suojia on usein huomattavasti hankalampi siirtää eri suojaustilanteisiin. Esimerkiksi suojan siirtäminen sulkutilaan voi uudemmissa suojissa onnistua hieman harjoiteltuna viidessä minuutissa. Monissa vanhemmissa suojissa aikaa voi kulua jopa useampi päivä! Jokainen voi tästä ymmärtää, että ennakkovalmisteluita pitää pystyä ja pitääkin tehdä ‒ ja mieluummin hyvissä ajoin.
Jos kriisitilanne iskee ja on tarve suojautua, pitää suojaukseen liittyvien tehtävien olla selkeästi ohjeistettuja. Hyvät seikkaperäiset ohjeet ja harjoittelu ovat kaiken a ja o. Kun olemme laatineet suojautumisohjeita, on lähtökohtana ollut se, että kuka tahansa kadunmies pystyy tehtävät suorittamaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Normaalisti tehtäviin koulutetaan henkilöitä jo etukäteen, mutta voi käydä myös niin, että tehtäviä harjoitelleet henkilöt ovat syystä tai toisesta estyneet. Tällöin on turvauduttava suojaan hakeutuneisiin ihmisiin. Suurin osa meistä osaa lukea suojan pohjapiirustukseen merkityn laitteen sijainnin kuvasta ja kun ohjeessa on vielä valokuva laitteesta ja vieressä teksti ”venttiili suljetaan” tai ”venttiili avataan”, niin onnistumisen mahdollisuudet oikeaan suoritukseen kasvavat. Pelkkä taulukko, jossa on lueteltu suojautumiseen liittyvien laitteiden numerot, ei ole riittävä ohje muille kuin täydellisesti asiaan vihkiytyneille henkilöille. Ja tällaiset ovat harvassa. Yleensä painesuojaukseen pystytään siirtymään melko sujuvasti, mutta esim. suodatus- ja ohitustilanteiden hallinta vaatii jo osaamista. Tai kuten edellä tuli mainittua, niin ainakin hyvät ohjeet.
Yllä olevan kirjoituksen ei ole tarkoitus aiheuttaa ylimääräistä huolestuneisuutta kenessäkään (paitsi jossain määrin väestönsuojien omistajissa). Sen sijaan Suomessa voimme olla ylipäätään hyvillämme, että meillä suojia kuitenkin on. Kaikissa maissa tilanne ei ole yhtä hyvä. Suojat yleisesti ottaen toimivat hyvin siinä tarkoituksessa, johon ne on tehty. Toisia on vain helpompi käyttää.
Markku Lilja
varatoimitusjohtaja