Rakennusala käsittää valtavan määrän erityyppisiä hankkeita. Rakennushankkeeseen ryhtyvä pyytää konsultilta tarjouksen suunnittelusta. Hyväksytty tarjous tarkoittaa konsultille uutta alkavaa projektia, jonka myötä osapuolet laativat suunnittelusopimuksen. Suunnittelusopimukseen määritetään sisältö, jonka mukaisen suunnittelun konsultti tilaajalleen toimittaa.
Oma kokemukseni on, että hieman vaihtelee yrityksittäin missä vaiheessa projektipäällikkö osallistuu projektiin. Kyytiin hypätään mahdollisesti jo tarjousvaiheessa tai sitten, kun käteen annetaan jo valmiiksi laadittu suunnittelusopimus.
Lyhyesti kiteytettynä projektipäällikkö vastaa siitä, että projekti onnistuu ja tuottaa voittoa. Se, miten onnistuneeseen projektiin päästään onkin sitten toinen juttu. Yksinomaan sähkötekniikan tuntemuksella ja teoreettisella osaamisella ei rakennushankkeessa pärjää. Projektien hahmotus kokonaisuutena vaatii kokemusta. Jokaisella projektilla on aikataulu, johon on määritetty milloin projekti alkaa ja milloin se loppuu. Tämän kyseisen aikajakson aikana projektissa tapahtuu hyvin paljon asioita, jotka ovat kaikki tavalla tai toisella yhteydessä toisiinsa. Projektin alkuvaiheessa tärkeintä on saada laadittua suunnitteluaikataulu, joka on realistinen ja looginen kaikkiin suunnittelualoihin suhteutettuna. Sähkösuunnittelu on hyvin paljon riippuvainen muista suunnittelualoista, jolloin on tärkeää saada lähtötietotarpeet lisättyä osaksi aikataulua. Projektipäällikkö huolehtii, että kaikki tarvittava aineisto on oikeaan aikaan saatavilla.
Projekti kokonaisuutena muodostuu monesta asiasta, jotka projektipäällikön on hyvä tunnistaa ja kyettävä ennakoimaan. Projektin alkuvaiheessa tehdäänkin projektisuunnitelma, johon kirjataan perustiedot sekä projektin erityispiirteet. Otetaan esimerkkinä, että saamme suunnittelutoimeksiannon kohteeseen, jossa tehdään tilaan käyttötarkoituksen muutos. Tila muutetaan esim. toimistotilasta vuoropäiväkodiksi. Vuoropäiväkoti toimii kellon ympäri ja projekti tullaan toteuttamaan projektinjohtourakkana. Tästä voidaan arvioida urakkamuodon vaikutusta suunnitteluaikatauluun ja sen vaiheistukseen, joka taas vaikuttaa resursointiin. Käyttötarkoitus muuttuu ja talotekniset järjestelmät osaltaan muuttuvat, minkä mukaan voidaan budjetoida käytettävät tuntimäärät eri järjestelmien suunnitteluille.
Itselleni tärkeää projektipäällikön työssä on myös sosiaalinen puoli. Hankkeissa on mukana iso joukko eri alan ammattilaisia. Projektiryhmään tutustuminen ja ihmisläheinen keskustelu tekevät työskentelystä mielekästä projektin parissa. Hyvässä hengessä voidaan ratkoa myös projektin vaikeimmat asiat ja asiakkaan tarpeet tulevat paremmin kuulluksi ja ymmärretyksi.
Äyräväisen arvoissa mainitaan jatkuva kehittyminen, joka mielestäni on erittäin tärkeä asia pitää ohjenuorana tekniikan alalla. Jokaisesta projektista jää aina jotakin uutta reppuun. Sähköala vaatii jatkuvaa ajan hermolla olemista. Standardeja tulee lisää tai ne muuttuvat, ja viime vuonna käytetty tekniikka saattaa olla jo vanhentunutta tänä päivänä. Äyräväisellä on talossa paljon osaamista ja kokemusta. Olen huomannut, että koulutukseen ja kehitykseen suhtaudutaan täällä erityisen kannustavasti. Tulevaisuus tuo tullessaan varmasti aina enemmän uusia haasteita rakentamiseen ja suunnitteluun. Jatkuva kehittyminen on takaa sen, että pystymme vastaamaan meille annettuihin haasteisiin.
Veli-Matti Puhakka
Sähkösuunnittelija