Kello on 07:00 kevättalvisena tiistaiaamuna. Alexan herätystoiminto aktivoituu ja alkaa soittaa musiikkia suoratoistopalvelusta. Nouset ylös ja alat valmistautua uuteen päivää. Aamukahvin lomassa avaat läppärin ja alat selata uutisia. Et ehdi kovin pitkälle, kun puhelin soi. Työkaveri pahoittelee aikaista soittoa ja pyytää osallistumaan pikaiseen Teams-palaveriin. Juot kahvit loppuun palaverin aikana ja hyppäät autoon. Suuntana on suunnittelukokous asiakkaan luona. Osoite ei ole sinulle tuttu mutta se ei haittaa, sillä autossasi on navigaattori, johon syötät osoitteen ja pääset matkaan.
Kuulostaa arkiselta ja sujuvalta. Internet ja älypuhelin ovat niin arkisia, että näiden palveluiden tuottamiseen käytettyä tekniikkaa, insinööritaitoa, aikaa ja vaivaa ei tule ajateltua. Ilman näitä nykyajan ihmeitä olisimme auttamatta hukassa. Internetin voidaan jo ajatella olevan ihmisoikeus.
Internetin ja muiden verkkopalveluiden tuottaminen on kovan luokan teollisuutta. Verkkopalveluita tuottavien IT-laitteiden toiminnan ja hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan melkoisen paljon talotekniikan aputoimintoja:
Tarvitaan sähkökeskusta, muuntajaa, akustoa ja UPS-laitteistoa, varavoimakonetta, kytkintä ja katkaisijaa, metrikaupalla kaapelia ja kaapelihyllyä. LVI puolelta tarvitaan etenkin jäähdytystä – ja paljon. Jäähdytystehoa tarvitaan karkeasti saman verran kuin IT-laitteisto käyttää sähköä. Lisäksi erilaiset sähkötilat tarvitsevat jäähdytystä. Jäähdytysteho täytyy myös osata ohjata sinne, missä sitä tarvitaan. Mikään määrä tehoa ei riitä, jos yritetään vain puhaltaa kylmää ilmaa sen kummemmin miettimättä. Varavoimakoneet tarvitsevat polttoainetta, jäähdytystä, pakoputkistoja ja palamisilmaa.
Sähkön syöttö ja jakelu, sekä jäähdytyksen tuotto ja käyttö pitää lisäksi varmentaa. Tämä tarkoittaa sitä, että laitteiston tai valtakunnan verkon vikatilanteessa sähkön syöttö ei lopu eikä IT-laitteisto pääse kuumenemaan niin, että palveluiden tuotantoon tulisi katkoksia. Verkkosähkön katkojen varalta rakennetaan varavoimakoneita, UPS laitteistoja ja akustoja. Jäähdytyslaitteiden rikkoontumisen varalta rakennetaan varapumppuja, vedenjäähdyttimiä ja jäähdytyslaitteita. Laitteistoja kahdentamalla varmistetaan myös se, että eri järjestelmien osia voidaan rauhassa huoltaa. Mikäli jäähdytyslaite tarvitsee huoltoa, se voidaan huoletta sammuttaa ja varalla oleva laite alkaa hoitamaan jäähdytystä.
Datakeskusten tuotannosta poissaolo, eli niin sanottu ”downtime”, saa laitoksen luokituksesta riippuen vaihdella välillä 26–1730 minuuttia vuodessa. Tämä minuuttimäärä pitää sisällään koko vuoden kaikki mahdolliset katkot: laiteviat, huollot, inhimilliset virheet ja onnettomuudet. Vuodessa on 525.600 minuuttia, eli laitoksen tulee pysyä tuotannossa yli 99,9 % vuodesta.
Automaatio on suuressa roolissa siinä, että näihin tiukkoihin vaatimuksiin päästään. Laitoksia valvotaan erilaisilla automaatio- ja olosuhdevalvontajärjestelmillä vuoden jokaisena minuuttina ja automaatiojärjestelmän on kyettävä antamaan laitoksista huolehtivalle henkilöstölle hyvissä ajoin varoituksia mahdollisista ongelmista, ohjaamaan rikkoontuneet koneet pois päältä ja käynnistämään varajärjestelmät.
Konesalille tarvitaan myös sijoituspaikka. Paikka voi olla olemassa oleva- tai uudisrakennus tai kriittisemmissä verkon solmukohdissa jopa kallioluola, johon laitteisto sijoitetaan. Lisäksi tarvitaan toimistot ja sosiaalitilat laitteistosta huolta pitävälle henkilökunnalle.
Äyräväinen on vahvasti mukana isojen ja pienten laitesalien LVIAS suunnittelu- ja kehitystyössä. Meillä on vankka osaaminen varmennettujen järjestelmien, varavoiman ja varavoiman apulaitteiden suunnittelusta ja rakennuttamisesta. Olemme toteuttaneet lukuisia erilaisia konesalihankkeita aina muutaman IT-räkin huoneesta usean megawatin uudiskohteisiin, unohtamatta maanalaisia erikoiskohteita. Suunnittelutyön teemme projektin koosta riippumatta samalla huolella, kaikki erikoistilanteet huomioiden. Koemme, että teemme paitsi asiakkaidemme, myös yhteiskunnan kannalta tärkeää työtä ja olemme ylpeitä siitä, että saamme olla mukana tuottamassa näitä tärkeitä palveluita.
Matti Grönroos
Yksikön päällikkö, turvatilat ja konesalit
Comments