Rakennuksissa käytetään energiaa sen eri muodoissa. Ja se on ihan hyvä asia meidän kaikkien hyvinvoinnin kannalta. Rakennuksiin tuotu energia, oli se sitten sähkö- tai lämpöenergiaa, mahdollistaa mitä moninaisimmat toiminnat ja olosuhteet rakennuksien sisällä. Näin syksyn pimetessä valaistustarve on lisääntynyt eli sähköenergian käyttö on kasvanut kesään verrattuna. Ja vaikka rakennuksessa olija ei sitä varsinaisesti huomaisikaan, tarvitaan ilmojen kylmetessä myös huomattavasti enemmän lämpöenergiaa tuloilman ja tilojen lämmitykseen.
Energiaa siis tarvitaan ja sitä pitää käyttää. Mutta ei liikaa vaan sopivasti. Ja oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Energiatehokkuutta haettaessa ensimmäinen lähtökohta on, että laitteet ja järjestelmät ovat energiatehokkaita. Valaistus on hyvä esimerkki ja kaikille tuttu asia. Ennen työhuonetta valaisivat 58 W:n loisteputket, nyt 20 W:n lediputket. Valon määrä on sama mutta pienemmällä energiamäärällä. Sama energiatehokkuuden paraneminen koskee kaikkia laitteita ja järjestelmiä, joiden hyötysuhde voidaan mitata: pumput, puhaltimet, lämmönsiirtimet, lämmöntalteenottolaitteet, jne. Vaikka parempi hyötysuhde hankintavaiheessa maksaisi enemmän, kuittaantuu hankintahinta käytön aikana.
Seuraava porras energiatehokkuuden hallinnassa on, milloin energiaa käytetään. Tarpeen mukaan. Helppo homma, vai mitä? No, ei ole. Tarpeenmukaista energiankäyttöä varten tarvitaan ohjausjärjestelmiä, jotka pystyvät tekemään havaintoja olosuhteista ja käyttäjistä. Tähän tarvitaan antureita, tietokoneita, toimilaitteita ja tiedonsiirtojärjestelmiä. Kaikkien em. osien pitää pystyä toimimaan hyvässä yhteisymmärryksessä ja oikein, jotta kaikki hyöty saataisiin irti. Rakennusautomaatio on avainroolissa energioiden hallinnassa, joten toiminnot pitää pystyä suunnittelemaan ja toteuttamaan hyvällä tarkkuudella. Optimioloissa energiaa käytetään juuri siellä, missä sitä kulloinkin tarvitaan ja juuri sen verran, kuin on kulloinkin tarpeen. Tämä on tavoite. Pitää kuitenkin muistaa, että olemme käytettävissä olevan tiedon varassa. Vaikka tätä tietoa on paljon tarjolla, pitää sitä osata kerätä ja hyödyntää. Lisäksi kun muistetaan, että vaikka rakennus itsessään on melko kiinteä paketti, kaikki energiaan liittyvät toiminnat ovat melkoisen dynaamisia järjestelmiä. Rakenteet sitovat lämpöä, ihmiset liikkuvat tilasta toiseen, ja ei mitenkään vähäisimpänä, sääolosuhteet vaihtelevat jopa tunneittain. Kuten otsikossa lukee, on energiatehokkuuden hallinta tarkkuutta vaativa laji. Rakennusautomaatiojärjestelmillä, niiden suunnittelijoilla ja toteuttajilla sekä myös käyttäjillä on suuri vastuu harteillaan.
Markku Lilja
varatoimitusjohtaja