top of page
Search

Päivä automaatiota selvittelemässä

Välillä on mukava päästä pois suunnittelupöydän äärestä ja jalkautua tekemään nykytilanne- ja toimivuusselvityksiä automaatiojärjestelmiin liittyen. Ensimmäinen eroavaisuus tässä työpäivässä on yleensä aamupala; kahvit joutuukin keittämään jo kotona, kun normaalisti aamupalarutiinit toteutuvat konttorilla (leipäpala ja kahvit kitusiin sähköposteja lueskellessa). Heti seuraavaksi normaalin kulkuvälineen, eli työsuhdepolkupyörän, saa vaihtaa autoon. Selvitykset, kun harvemmin ovat naapurustossa.


Itse kohteessa pääsee yleensä heti tutustumaan uusiin ihmisiin, kun huoltomies on vastassa ja valmiina kierrättämään minua ympäri rakennusta (kunnes hänen puhelimensa soi ja pitää lähteä keikalle, oikeisiin töihin). Tosiaan tätä kohteessa kiertelyä on paljon, kun kaikki konehuoneet ja säätölaitteet koitetaan paikantaa sekä ihmetellä mitä vehkeitä löytyy mistäkin. Siinä joutuu kapuamaan ja könyämään milloin missäkin. Tämähän tekee ihan hyvää näyttöpäätetyöskentelyyn tottuneelle insinöörille. Kunnes jumppaamisesta iskee jano. Juomapullo on unohtunut kotiin… Konehuoneessa oleva hana on vähintäänkin epämääräisen näköinen eikä siitä tee mieli juoda. Ja käyttäjän keskuuteen ei kehtaa mennä ryystämään –näyttäisi epäammattimaiselta. Tässä kohtaa siis parempi lähteä suunnittelemaan päivän kohokohtaa, lounastaukoa.


Joskus lounaspaikka löytyy samasta kiinteistöstä, joskus automatkan päästä. Joka tapauksessa lounaalla on hyvä hieman rauhoittua, miettiä muita asioita ja syödä sekä tietenkin juoda. Tällöin saa uutta motivaatiota ja tarmoa itse työntekoon. Sen olen huomannut, että tauoista ei kannata tinkiä, sillä se kostautuu loppupäivästä. Nälkäkiukussa ja heikotuksessa ei valvomon trendi- ja säätökäyrien analysoinnista tule mitään.


Tosiaan kaiken kiertelyn lisäksi vähintäänkin puolet selvitystyöstä tapahtuu automaation valvomoa tutkiessa. Valvomosta käydään läpi toiminnallisuudet (suunnitelmiin vertaillen), asetusarvot, aikaohjelmat, hälytykset, historia- ja trendiohjelmat ym. Toimintoja testatessa olisi mukana hyvä olla kaveri, joka voi samanaikaisesti todeta toiminnallisuuden ”kentällä”, kun toinen kiusaa järjestelmiä valvomosta ja kirjaa tulokset ylös. Joskus valvomo tosin kulkee kainalossa läppärin ja internetin välityksellä, mutta tämä on harvinainen ominaisuus näissä selvityksissä –ainakin vielä.


Tässä kaikessa on paljon muistiinpantavaa. Siksi nykytilanteeseen tutustuminen ennen selvityskäyntiä on tärkeää. Suunnitelmiin kannattaa tutustua kunnolla – tällöin saa käsityksen rakennuksen järjestelmistä ja voi miettiä jo etukäteen, mihin kannattaa keskittyä. Suunnitelmiin on myös kätevä tehdä suoraan muistiinpanoja. Näiden lisäksi muistiinpanoja syntyy paperilapuille, Word-tiedostoihin ja kännykän muistioihin (mikä milloinkin sattuu olemaan käsillä). Muistiinpanojen lisäksi tulee myös otettua valokuvia, yleensä muutama sata kappaletta. Valokuvat ovat hyviä, niihin on helppo palata jälkikäteen ja palauttaa mieliin, mistä oli kyse ja mikä sen väärin päin toimivan laitteen tunnus nyt olikaan.


Noin kahdeksan tunnin kuluttua startista olisi syytä olla takaisin kotona. Illaksi ajatukset automaatiotakin tärkeämpiin ajatuksiin eli perheeseen. Yön luultavasti näkee unta kytkentäkuvista ja kytkemättömistä kaapelinpäistä. Seuraavana päivänä onkin sitten tarkoitus perata kaikki tuhat valokuvaa ja kymmenen eri muistiota selvityskäynniltä ja ruveta ynnäämään asioita raporttiin. Sellaiseen muotoon, että asiakas (ei välttämättä insinööri) ymmärtää miksi tästä kaikesta kannatti maksaa.
















Anssi Apell

RAU-koordinaattori

0 comments

Recent Posts

See All
bottom of page