Julkaistu: 28.06.2022

Suomessa on kyky suojautua

Vaikka katse on yleensä hyvä suunnata kohti tulevaisuutta, ei historiaakaan kannata unohtaa. Varsinkaan, jos kysymys on ihmisten turvallisuudesta. Maailmansodat opettivat sen, että väestöä pitää pystyä suojaamaan poikkeusolosuhteissa. Myös viimeaikaiset maailmantapahtumat ovat osoittaneet, että suojautumistarvetta voi syntyä lyhyessäkin ajassa. Kun tosipaikka tulee eteen, vähintään auttava suojautumispaikka kyllä löytyy. 

Suomessa on tilanne suojautumisen suhteen varsin hyvä verrattuna moneen muuhun maahan. Väestönsuojissa riittää tilaa lähestulkoon kaikille. Lisäksi suojien varustetaso on korkea. Isommat suojat on louhittu syvälle maan alle, mikä jo sinällään tuo lisäturvaa. Suojat on suunniteltu suojaamaan ihmisiä paineiskuja ja sirpaleita vastaan.  

 Televisiosta tuli dokumentti toisen maailmansodan aikaisesta kallion sisään louhitusta suojasta. Yksinkertainen suoja, johon ihmiset pääsivät pommituksia piiloon. Mutta suojan rakentajat eivät olleet ottaneet huomioon ihan kaikkea. Kun täyteen ahdetussa suojassa piti viipyä pidempi aika, eikä edes niin kovin pitkää aikaa, kävi niin, että tilasta loppui happi. Tai todennäköisemin ennen hapen loppumista hiilidioksiditasot nousivat niin korkeaksi, että ihmiset tuupertuivat suojaan. Paineiskut ja sirpaleet eivät aiheuttaneet vahinkoa, mutta se ei riittänyt pelastamaan suojassa olleita ihmisiä murhenäytelmältä. 

Suomalaisissa, nykyaikaisissa väestönsuojissa on hyvät mahdollisuudet selvitä pidempiäkin aikoja. Hengitysilman saanti on turvattu tilanteissa, joissa paineiskujen ja sirpaleiden vaara on olemassa. Tilat ovat myös jäähdytettyjä, koska iso määrä ihmisiä tuottaa tilaan myös ison määrän lämpöä. Olosuhteet väestönsuojissa pyritään pitämään vähintään siedettävinä. Mitään luksushotelleja nämä eivät tietenkään ole (tosin sellaisiksikin ne voitaisiin tarvittaessa tehdä). Ukrainassa kansalaiset menevät pommituksilta suojaan metroasemille. Se on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi rakennusten kellarit. Tuntematta sen tarkemmin ukrainalaisia metroasemia uskallan kuitenkin sanoa, että suomalainen metroasema on turvallisempi vaihtoehto. Moni Helsingin metroasemista on nimittäin rakennettu myös väestönsuojaksi. Suomalaisissa väestösuojissa hengitysilmaa voidaan johtaa ulkoa suojaan turvallisesti kaikissa tilanteissa. Tämä koskee myös tilanteita, joissa ulkona oleva ilma on saastunut taistelukaasuilla tai vaikka tulipalojen myrkyllisiä savukaasuilla. Tehokkaat suodatusjärjestelmät pitävät tästä huolen. 

 Väestönsuojat ja niissä oleva tekniikka vaatii huoltoa ja huolenpitoa. Kuten mikä tahansa rakennus, ei kallioon louhittua väestönsuojaa voi jättää oman onnensa varaan odottamaan päivää, jolloin sitä oikeasti tarvitaan. Parhaiten väestönsuojat pysyvät kunnossa, kun niille on keksitty päivittäistä käyttöä. Tällöin ylläpito on jatkuvaa ja huolto hoitaa kuntoon vikaantuvat osat. Peruskorjauksia tehdään myös väestönsuojiin. Meillä Suomessa väestönsuojia on tehty kymmeniä vuosia, ja tekniikka on kehittynyt tänä aikana. Se, mikä oli parasta a-luokkaa 60-luvulla, ei ehkä tänä päivänä ole sitä, mitä halutaan.  

 Äyräväinen Oy yhteistyökumppaneineen on ollut mukana erilaisissa maanalaisissa rakennushankkeissa konesaleista maanalaisiin johtokeskuksiin. Myös väestönsuojat ovat meille hyvinkin tuttuja. Teemme väestönsuojiin kartoituksia ja voimme tarvittaessa laatia myös seikkaperäiset toimintaohjeet suojien käyttäjille. Ei sitten tarvitse tositilanteen tullen ruveta ihmettelemään…    

 

Markku Lilja 

varatoimitusjohtaja 

puh. 040 5912285