Äyräväinen
Kaikki

Parhaimmillaan rakennusautomaatio on käyttäjälleen hajuton, mauton ja väritön eli huomaamaton ja ehkä tylsäkin järjestelmä, jonka sielunelämästä käyttäjän ei tarvitse tietää mitään. Tällöin automaatio toimii oikein, eikä sen toimintaan tarvitse puuttua. Automaatio tarkastelee tilojen olosuhteita kaikessa hiljaisuudessa ja tekee tarvittavia ohjauksia, jotta tiloissa oleskelevilla olisi mahdollisimman mukavat oltavat. Kukaan ei valita, että olisi liian kuuma tai tunkkainen ilma.

Jotta tähän tilanteeseen päästään, jonkun täytyy miettiä, mikä on tämä mukava olosuhde, johon pyritään ja miten se on mahdollista toteuttaa. Tämä tarkoittaa käytännössä hyvää suunnittelua. Hyvien suunnitelmien perusteella valitaan hyvät laitteet ja järjestelmät, joiden asennuksen ja käyttöönoton hoitaa hyvä urakoitsija. Tähän päälle vielä hyvät testaukset ja hienoviritykset, niin eihän huoltomiehen tarvitse kuin seurata tietokoneelta, kuinka kivasti uudet järjestelmät toimivat ja kaikki ovat tyytyväisiä. Mutta aina kaikki ei mene näin ruusuisesti. Yhden lenkin ollessa heikko, koko toteutus voi ontua. Jälkikäteen toiminnan puutteellisuus voi olla hankala havaita, kuin myös korjaavien toimenpiteiden kohdentaminen oikeisiin asioihin haastavaa.

Viime vuosina Äyräväisellä on tehty parikymmentä eri laajuista rakennusautomaation toimintaan liittyvää kartoitusta. Yhteinen tekijä näissä on ollut, että korjattavaa on ja kaikki ei toimi niin kuin pitäisi. Joskus toiminnan puutteellisuus voidaan havaita jo pelkkiä suunnitelmia tarkastelemalla, useamman kerran on jouduttu yhdessä toteamaan: ”Eihän tässä ole mitään järkeä”. Tilanne harvemmin on sen parempi, kun päästään itse kohteeseen tarkastelemaan järjestelmän toimintaa. 

Paikan päällä tehtyjä yleisiä havaintoja on ollut mm. ohjelmien ”sekoilu”, suunnittelun ja toteutuksen ristiriitaisuus, dokumentoinnin puute. Monesti automaatiojärjestelmän näytöllä esitetyt asiat eivät vastaa todellisuudessa asennettuja laitteita, joku on siis käynyt lisäämässä/poistamassa jotain, mutta muutosta ei ole tehty koskien koko järjestelmää, saati dokumentoitu (kukaan ei siis tiedä miten systeemien on edes ajateltu toimivan). Myöskin järjestelmää käyttävän henkilön motivaation ja ammattitaidon puute automaatiota kohtaan tulee harmillisesti esille kartoituksissa. Hälytykset on näet helppo vain kuitata hälytyksen perimmäistä syytä sen enempää selvittämättä. Järjestelmien ohjausten automaattisuus on usein pilattu tekemällä ns. käsiohjauksia, jotka estävät suunnitellun ohjelman toimimisen. Listaa voisi jatkaa, mutta ymmärtänette pointtini, ja jotain tarttis tehdä.

Positiivista on, että näillä rakennusautomaation toimintakartoituksilla on ollut hyvin kysyntää, eli kiinteistöjen omistajilla on halu saada tietoutta järjestelmien tilasta ja laitteet toimimaan järkevästi. Kartoitusten pohjalta poikiikin usein lisää töitä suunnittelun ja töiden valvonnan merkeissä.

Itse olen automaatiosuunnittelija ja koitan tehdä oman osani näissä talkoissa suunnittelupöydän ääressä tuottamalla järkeviä suunnitelmia ja toisaalta hoitamalla minulle luotetut valvontatehtävät huolella. Tällä pyrin siihen, että näitä kartoituksia ei tulevaisuudessa tarvitsisi tehdä, vaikka niillä työllistävä vaikutus meille olisikin.

– Anssi Apell, rakennusautomaatioasiantuntija

Ota meihin yhteyttä

Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää palveluistamme tai haluatko jättää tarjouspyynnön?

Ota yhteyttä

Tilaa uutiskirje

Täytä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat noin neljä kertaa vuodessa lähetettävän uutiskirjeemme.