Äyräväinen
Kaikki

Äitiyden ja työelämän yhteensovittamisen dilemma lienee viimevuosien vakiopuheenaihe ruuhkavuosia elävien yhteisöjen keskuudessa, mutta myös laajemmin yhteiskuntatasolla. Julkinen keskustelu tuntuu ristiriitaiselta ja erityisesti äiteihin kohdistetaan odotuksia monelta suunnalta. Toisaalta kyseenalaistetaan varhain työelämään palaavien äitien motiiveja ja pohditaan mm. päivähoidon tasoa, toisaalta mietitään keinoja äitien työllistämiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Koen itse olevani hyvin onnellisessa asemassa. Kotona ollessani olen liki vuoden ikäisen ilopillerin äiti, mutta työpaikalla saan toteuttaa itseäni tekemällä työtä, joka tuo elämääni paljon sisältöä ja iloa. Tuplaonni siis. En kuitenkaan rohkene väittää, että työn ja kotiarjen yhteensovittaminen olisi absoluuttisen helppoa. Se vaatii omien arvojen läpikäymistä ja käytännön organisointikykyä. Mahdotonta tai edes erityisen haastavaa se ei kuitenkaan ole. Insinöörin luonteesta lienee tässäkin apua. Asiat hoituvat usein parhain päin, kun kohtaa ne rauhassa ja pala kerrallaan.

Ajattelen että työ mahdollistaa tervetulleen vastakohdan perhe-elämän intensiivisyydelle. Vaikka toimistollakin juostaan hetkittäin pää kolmantena jalkana ja nautitaan kiireen tuomasta tehokkuuden tunteesta, on se kuitenkin erilaista kuin kotona pyöritettävät rutiinit. Väittäisin perheellisen työntekijän olevan aivan yhtä hyvä työntekijä kuin kuka tahansa muukin. Päiväkodin aukioloaikojen asettamat aikaraamit jalostavat vanhemmasta tehokkaan tekijän, joka päivisin työssä keskittyy kaikella tarmolla olennaiseen. Jotta päivän aikana saa aikaiseksi kaiken sen mitä haluaa, täytyy turhasta jahkailusta luopua ja tehdä tarvittavat asiat oikein priorisoidussa järjestyksessä.

Toki haasteitakin on. Sairaan lapsen kanssa on tietenkin jäätävä kotiin, päiväkotien aukioloajat ovat rajallisia ja vapaa-aikaa täytyy pyhittää riittävästi myös perheelle. Nykypäivän työelämä on kuitenkin digitalisaation ansioista hyvin joustavaa. Kuumeisen lapsen lepäillessä kotona vanhempi voi mahdollisuuksien mukaan hoidella työasioita etäyhteydellä tai hyödyntää työajan joustoa.

Kaikista tärkeintä on kuitenkin päästä yli riittämättömyyden tunteesta. Itselleni olen luvannut, että teen aina parhaani niiden voimavarojen puitteissa, joita kulloinkin on käytettävissäni. Se riittää. Tarpeen vaatiessa on osattava ja uskallettava pyytää apua. Pyrinkin aina olemaan mahdollisimman lempeä ja myötätuntoinen itselleni, silloin voin jakaa ymmärrystä myös läheisilleni. Nykyelämän hektisyydessä korostuu läsnäolon taito. Työpäivien ajan ajatukseni ovat läsnä työasioissa mutta kotiin tultua on kuitenkin aika vaihtaa roolia ja jättää työasiat hetkeksi taka-alalle. Kodin kynnyksen yli astuttuani rauhoitun, kaappaan lapsen syliin ja olen vain häntä varten. Kännykät ja työstressi odottaa kyllä huomiseen.

Eveliina Junkkari
LVI-suunnittelija

 

Lisää ajatuksia työn ja vapaa-ajan tasapainosta löydät täältä.

Ota meihin yhteyttä

Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää palveluistamme tai haluatko jättää tarjouspyynnön?

Ota yhteyttä

Tilaa uutiskirje

Täytä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat noin neljä kertaa vuodessa lähetettävän uutiskirjeemme.