Äyräväinen
Kaikki

Ensimmäinen sisäilmastoluokituksen versio julkaistiin vuonna 1995 nimellä ”Sisäilmaston rakennustöiden ja pintamateriaalien luokitus”. Tämän jälkeen luokitus on muuttunut uusimpien tutkimuslöydösten ja lainsäädännön mukana. Nyt on viimein julkaistu ”Sisäilmastoluokitus 2018” kymmenen vuotta edellisen version jälkeen. Muutokset ovat tarpeellisia ja hyviä, mutta mitään mullistavaa ei ole tapahtunut. Tämä kertoo siitä, että Sisäilmastoluokitus on kestänyt hyvin aikaa. Sellaista hyvän rakentamisenkin tulee olla. Kymmenvuotias rakennus on lähestulkoon uusi.

Karkeasti sisäilmastoluokitus sisältää tavoitearvot hyvälle sisäilmastolle (S), puhtausluokituksen (P) ja vaatimukset rakennustuotteille (M). Näiden lisäksi annetaan ohjeistusta terveellisen rakennuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Sisäilmaston tavoitearvot jaetaan kolmeen luokkaan S1, S2 ja S3. S1 edustaa ns. Premium-luokan sisäilmastoa, johon pyritään erityisen hyvää sisäilmastoa tavoiteltaessa. S2 on tavanomainen, hyvätasoinen sisäilma ja S3 toimii referenssinä lakien ja asetusten minimivaatimusten mukaisena sisäilmastona. Luokitusta voidaan soveltaa uudiskohteelle ja soveltuvilta osin korjauskohteille.

Suomessa sisäilmastoluokitus on muussa kuin asuntorakentamisessa laajassa käytössä. Käytännössä kaikki Suomessa myytävät ilmanvaihtotuotteet ovat M1-luokiteltuja. Sisäilmaongelmat ovat olleet niin suuresti tapetilla, että sisäilmastoon ja rakentamisen puhtauteen yritetään kiinnittää paljon huomiota.

Sisäilmaluokituksessa annetaan tavoitearvoja operatiiviselle lämpötilalle, hiilidioksidipitoisuudelle, ilman liikenopeudelle, radonpitoisuudelle sekä valaistus- ja akustiikkasuureille. Uutena tavoitearvona on tietty pienhiukkaspitoisuus sekä pienhiukkaspitoisuuden suhde ulkoilman ja sisäilman välillä. Suhteellisen kosteuden ohjeistuksesta on luovuttu, koska sitä ei yleensä hallita millään tavoin. Puhtausluokituksen uusi tulokas on M1-puhtausluokitus pehmustetuille työtuoleille, mikä on tervetullut lisä sisäilmastoluokitukseen.

Lämpöolosuhteiden ja ilmamäärien tavoitearvoja on järkevöitetty

Lämpötilasuureisiin on tullut useita muutoksia. Lämpötilojen tavoitearvojen suhteen merkittävin muutos on se, että S1-luokasta on vihdoin tullut realistinen ja käytännössä mahdollinen toteuttaa. Aikaisemmassa sisäilmastoluokituksessa operatiivisen lämpötilan oli pysyttävä 95 % käyttöajasta puolen asteen päässä asetusarvostaan. Käytännössä tämän vaatimuksen toteuttamisen energiakustannukset ja laitekustannukset olisivat olleet kohtuuttoman suuret.

Uudessa luokituksessa pysyvyysalueesta on tehty niin laaja, että korkeampien lämpötilojen salliminen säästää laiteinvestoinneissa ja matalien lämpötilojen salliminen mahdollistaa esimerkiksi yötuuletuksen käyttämisen, mikä vähentää energiakustannuksia. Samaan aikaan kun lämpötilan toleransseja on löysätty, luokat on eriytetty erityisesti jäähdytyksen suunnitteluarvon suhteen. S1-luokasta voi jatkossa löytää entistä paremman jäähdytyksen ja S2-luokasta puolestaan aavistuksen heikomman. S2-luokkaan voi olla jopa mahdollista päästä ilman koneellista jäähdytystä.

Ulkoilmavirtojen suunnitteluarvojen suosituksiin on tehty uuden tietämyksen mukaisia muutoksia. Esimerkiksi S1-luokan hotellihuoneen ilmamäärävaatimusta on laskettu 15:sta 10 litraan sekunnissa henkilöä kohden.

Pienhiukkaset tärkeäksi osaksi sisäilman vaatimuksia

Uudessa luokituksessa on sisäilmaston kemiallisen koostumuksen tavoitearvoissa otettu vahvasti vallitseva ulkoympäristön vaikutus huomioon. Pienhiukkasille on määritelty input/output -suhde, eli kuinka suuri sisäilman pienhiukkaskonsentraatio saa olla ulkoilman pienhiukkaskonsentraatioon verrattuna. Helsingin kaupunki on jo tehnyt testauksia ja pienhiukkaspitoisuudet ovat pysyneet sallituissa rajoissa suhteessa ulkoilmaan myös ulkoilman pienhiukkaspitoisuuden ollessa koholla. (Marianna Tuomainen 14.5.2018)

Pienhiukkaspitoisuuden hallinta yksinkertaistuu päivittäisessä suunnittelutyössä suodatintyypin valintaan. Uudessa standardissa EN 16798-3:2017 käyttöön tuleva luokitus ottaa huomioon ulkoilman laadun ja suodatusasteen erikokoisille hiukkasille. Suodatinvalmistajat ilmoittavat jatkossa suodatusasteet eri kokoisille hiukkasille. Tavanomainen pienhiukkasten kokojakauman ollessa kyseessä tärkein arvo on PM1-suodatusaste. Suomessa ilmanlaatu on lähes poikkeuksetta erittäin puhdasta ja S1-luokkaan päästään yleensä PM1-suodatusasteella 60 % ja S2-luokkaan tyypillisesti PM1-suodatusasteella 50 %.

Hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot on jatkossa määritelty hiilidioksidilisänä verrattuna ulkoilman hiilidioksidipitoisuuteen. Näin ollen ulkoilman hiilidioksidipitoisuutta ei tarvitse suunnittelussa huomioida millään tavalla. Riittää, kun sisäympäristön hiilidioksidilähteet saadaan kompensoitua. Radonpitoisuuden raja-arvo sisäilmaluokissa on hieman kiristynyt.

Vähemmän ei ole aina parempi

Viimeisen vuosikymmenen aikana yleistyneet avotilatoimistot ovat tuoneet akustiselle suunnittelulle uusia haasteita. Moni pitää nimenomaan akustisen yksityisyyden puutetta ongelmallisena. Ääniolosuhteiden kriteerit määräytyvät standardin SFS 5907: Rakennusten akustinen luokitus mukaan. Sisäilmastoluokitukseen on otettu uusiksi vaatimuksiksi häiritsevyysetäisyys ja puheensiirtoindeksi. Näiden vaatimusten toteuttamista varten on hyviä keinoja kuten korkeat sermit, ääntä vaimentavat materiaalit ja peittoäänijärjestelmän käyttö. Ilmanvaihdon päätelaitteiden käyttäminen peittoäänen tuottamiseen ei ole edelleenkään hyvä idea.

Valaistuksen tavoitearvoissa ei ole muutoksia vanhaan. Näiden osalta noudatettava standardi on SFS-EN 12464-1. Valaistuksen suhteen kriteerit eivät eroa eri sisäilmastoluokkien suhteen.

Äyräväisen LVIA-nykytilaselvitykset

Hyvä sisäilmasto on tärkeää terveyden, viihtyisyyden ja tuottavuuden suhteen. Äyräväinen tarjoaa kiinteistön omistajille ja käyttäjille LVIA-nykytilaselvitystä palveluna. Nykytilaselvitys antaa selkeää tietoa siitä, kuinka kiinteistön tekniikka palvelee sisäilmastotavoitteiden saavuttamista ja mitä mahdollisuuksia kiinteistön tekniikalla voisi olla.

Tutkimme ja raportoimme oikeat asiat. Tutkimme esimerkiksi, riittääkö kaikille käyttäjille puhdasta sisäilmaa ja ohjataanko lämmitystä siten, että talvella ei tarvitse pukea ylleen hylkeennahkaa. Emme lähde mittaamaan paine-eroa vaipan yli siksi, että asiakkaalle voidaan tehdä paine-erokuvaaja, josta voidaan lukea lähinnä ilmanvaihdon käyntiajat. Paine-erot voidaan mitata esimerkiksi siksi, että tutkimme, kulkeeko ilma siirtoilma-aukkojen kautta oikealla tavalla.

Ota meihin yhteyttä

Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää palveluistamme tai haluatko jättää tarjouspyynnön?

Ota yhteyttä

Tilaa uutiskirje ja insformation

Täytä osoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat noin neljä kertaa vuodessa lähetettävän uutiskirjeemme ja INSformationin, asiakaslehtemme.