Äyräväinen
Kaikki

Automaatiotekniikan DI Rauno Karjalainen toimii Lapin sairaanhoitopiirin teknisenä johtajana. Tässä työssään hän aloitti vuonna 2009. Karjalainen johtaa teknistä yksikköä, joka tuottaa ja järjestää teknisen kunnossapidon sekä vastaa rakennuttamis- ja käyttötehtävistä. Näiden tehtävien kautta hänellä onkin monipuolisia näkemyksiä rakentamisen ja suunnittelun haasteista vaativissa sairaalaympäristöissä arktisella alueella. Näitä näkemyksiään Rauno Karjalainen valotti nyt joulukuun 2013 INSide-vieraanamme.

Rakentaminen sairaalaympäristössä

Karjalaisen mukaan vaativan haasteenterveelle ja turvalliselle rakentamiselle asettaa sekä kunnossapidon ja korjausrakentamisen osalta ympäristö, jossa samaan aikaan hoidetaan myös ihmistenterveyttä. Tästä lähtökohdasta syntyy vaatimus, että suunnitteluprosessin on oltava kunnossa heti tarvekartoituksesta lähtien. Ensin kartoitetaan tarpeet, joissa keskeisessä roolissa on tilakoordinaattori. Hän vastaa käyttäjien, sairaalanteknisen osaston ja suunnittelijoiden välisestä tiedon kulusta suunnittelun erivaiheissa. Kun tarpeet on tarkasti kartoitettu, laaditaan hankkeelle budjetti ja tehdään päätös hankeen toteuttamisesta siltä pohjalta. Seuraavassa vaiheessa arkkitehti aloittaa tilasuunnittelun tarkennettujen lähtötietojen pohjalta, ja erikoissuunnittelijat jatkavat lukuisten erilaisten järjestelmienosalta. Nämä järjestelmät ulottuvat yleensä aina myös varsinaisenkohteen ulkopuolelle kuten konehuoneisiin ja isompia kokonaisuuksia palveleviin järjestelmiin. Tärkeää on huomioida, että myös mahdollisesti rakennettaviin väistötiloihin täytyy luoda sairaalaympäristön kaipaamat tilat ja tekniset järjestelmät.

Tilojen rakentaminen käytössä olevassa sairaalassa asettaa vaatimuksia puhtauden ja melun lisäksi mm. tärinälle ja jopa tuoksuille. Tämä on merkityksellistä, sillä sairaalan tiloissa suoritetaan vaativia kirurgisia toimenpiteitä, eikä unitutkimuskaan normaalisti onnistuisi työmaan naapurissa. Hankkeenesisuunnitteluvaiheessa on selvitettävä, millä keinoin rakentaminen ja terveydenhoito voivat toimia samoissa tiloissa tai ainakin lähekkäin. Pienissä muutostöissä voidaan käyttää ratkaisuna tilojen tiiviimpää käyttöä, tarkkaa työn suunnittelua sekä aikatauluttaa työt olemassa olevan sairaalatoiminnanmukaisesti. Suuremmissa hankkeissa voidaan joutua turvautumaan väistötiloihin. Tilojen käyttö ja rakentaminen täytyy suunnitella näissä hankkeissa vuosiksi eteenpäin. Suunnittelussa täytyy myös huomioida elinkaarensa eri vaiheissa olevan tekniikan uusiminen taloudellisesti juuri muutoskorjaustöiden yhteydessä.

Korkea puhtausluokka tuonut yllättäviä hyötyjä

Rakennusmiesten lisäksi myös sairaalassa työskentelevät suunnittelijat on velvoitettu käymään puhtausluokka-, työturvallisuus- ja tulityökoulutus. Tällä varmistetaan, että terveellinen ja turvallinen rakentaminen otetaan jo suunnitteluvaiheessa hankkeiden lähtökohdaksi. Tämä on ennaltaehkäisevää ja vastuullista työtä turvallisuuden parantamiseksi. Lapin keskussairaalassa on kaikissa hankkeissa käytössä rakentamisenpuhtausluokka P1. Alussa epäiltiin, että tämä puhtaustaso rakentamisessa olisi kallista ja aikataulut pettäisivät, mutta oivallettuaan asian oikean laidan yksikään urakoitsija ei ole enää toivonut paluuta menneeseen. Päinvastoin kuin oletettiin, puhtausluokka P1:n noudattaminen on samaan aikaan parantanut rakentamisen nopeutta, kuin myös työturvallisuuttaja viihtyvyyttä sekä työmaalla että sen ulkopuolella.

Nykypäivänä tilojen käyttäjien kattava informointi hankkeen aikatauluista ja rakentamistyön etenemisestä on tärkeää. Kun henkilöstö tietää mitä tehdään, milloin ja minkä takia, niin tieto tuo rakentamiseen ja työyhteisöön lisää hyvää henkeä. Joskus tiukoissakin aikatauluissa pysymisen edellytyksenä ovat huolellisesti laaditut suunnitelmat, jotta työnaikaiselta muutossuunnittelulta ja lisätöiltä vältytään. Tätä silmällä pitäen on laadittu koko rakennuksen kattavat nykytilannesuunnitelmat myös LVI-tekniikanosalta.

Jatkuva seuranta ja valvonta oleellista

Isoimmat suunnittelu- ja rakentamistehtävät joudutaan kilpailuttamaan, mutta lukuisia pienempiä projekteja toteuttavat sellaiset puitesopimussuunnittelijat ja urakoitsijat, joille toimiminen vaativassa sairaalaympäristössä on vuosien kokemuksen kautta opittua. Kaikissa projekteissa tapahtuu virheitä niin suunnittelussa kuin itse rakentamisessakin. Projektien turvallista toteutumista seurataan työmaakokousten ja urakoitsijapalavereiden avulla. Lisäksi tehdään pääasiassa oman henkilökunnantoimesta säännöllisiä tarkastuksia. Suuremmissa projekteissa ja erikoistekniikan osalta on käytössä myös ulkopuolisia tarkastajia. Asennus-, käyttöönotto-, vastaanotto- sekä takuutarkastuksia ja näistä aiheutuvia jälkitarkastuksia tehdään tarvittava määrä, ja vasta näiden perusteella voidaan tilat luovuttaa turvallisesti käyttäjille. Työturvallisuutta ja rakentamisenpuhtausluokkaa valvotaan päivittäin tehtävillä työmaakierroksilla – tilaajan toteuttama valvonta puhtauden ja työturvallisuuden kannalta on oleellista.

Sairaalan sisäilmalle korkeat vaatimukset

Lapin keskussairaalassa sisäilmaongelmia on hyvin vähän. Jos sellainen havaitaan, se todennetaan heti mittaamalla ja sen korjauksen prioriteetti on korkein. Omat huoltomiehet havaitsevat yleensä ongelmat jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Osaava oman talon väki tuntee paikat, tietää miten laitoksen pitäisi toimia ja mahdollisiin ongelmiin puututaan välittömästi. Talossa työskentelevähoitohenkilökunta pysyy tyytyväisenä, kun viat korjataan heti ja ongelma ei pääse pahaksi. Lapin keskussairaalan ympäristössä on puhdas lappilainen ulkoilmailman suurkaupunkien saasteita ja pölyjä. Sairaalassa sisäilman laadulle on kuitenkin korkeat kriteerit, ja arktinen aluekin antaa ilmanvaihdolle omat haasteensa. Edes neljässäkymmenessä asteessa paukkuva pakkanen ja pöllyävä hienojakoinen lumi ei saa haitata raikkaan ilman saantia. Ajoittainen pelastushelikopterin vierailu kerosiinintuoksuineen tuo omat haasteensa ilmansuodatukselle. Sairaalan terveellistä sisäilmastoa ylläpidetään suodatuksen ja lämmityksen lisäksi jäähdytyksellä ja höyrykostutuksella.

Tietomallintamisella lisää toimintavarmuutta

Kriittisimmissä paikoissa on varauduttuvarajärjestelmin laitteiden mahdollisten

toimintahäiriöiden varalle. Sairaalan talotekniikan arkipäivään kuuluu puhtausluokaltaan useita eritasoisia vesiverkostoja ja paineilmaverkostoja, monia eri tarkoitukseen tehtyjä viemäriverkostoja ja sairaalakaasujen rengasverkot varasyöttöpisteineen. Tämä täytyy ottaa suunnittelussa, rakentamisessa ja valvontatyössä tarkasti huomioon, jotta esim. ristiinkytkentöjä tai muita virheitä ei pääse tapahtumaan. Tähän lisätyökaluja antaa tietomallintaminen, mikä seuraavassa LSHP:n suuressa hankkeessa tulee olemaan kokonaisvaltaista kaikkien suunnittelualojen ja -vaiheidenosalta. Näin ongelmat pyritään ratkaisemaan jo yhteensovituspalavereissa. Nykyinen rakennusmassa on sähköisessä muodossa kaikilta suunnittelualoiltaan ja rakenteiden osalta mallinnettukantavien rakenteiden ja ulkoseinienosalta.

Tekninen johtaja onkin hymyssä suin lähettänyt naapurissa toimivalle Joulupukille ajankohtaisen toiveen modernista työkalusta projektin hallintaan.

Ota meihin yhteyttä

Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää palveluistamme tai haluatko jättää tarjouspyynnön?

Ota yhteyttä

Tilaa uutiskirje

Täytä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään, niin saat noin neljä kertaa vuodessa lähetettävän uutiskirjeemme.