Äyräväinen
Kaikki

Insinööritoimisto Äyräväisellä oli ilo saada koulutuspäivilleen luennoijaksi tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:ltä.
Professori Airaksinen on yksi harvoista suomalaisista LVI-alan tohtoreista.

Hänen laaja-alainen ja valaiseva esityksensä käsitteli tulevaisuuden rakennusten energiankäyttöä ja –lähteitä. Airaksinen on myös aktiivinen purjehduksen harrastaja ja entinen kilpapurjehtija, joten uusiutuvat energiat ovat lähellä sydäntä.

Rakennettu ympäristö

Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus maapallon oloihin. Infrastruktuurikuluttaa mm. noin 40% kaikesta energia ja materiaalivirrasta. Myöskään puhtaan veden kulutuksessa ei rakennettua ympäristöä voida sivuuttaa 17%:n osuudellaan. Toisaalta suurimmalla energiankuluttajalla eli rakennetulla ympäristöllä on tarjottavanaan myös suurin säästöpotentiaali ja mikä parasta, tähän säästöpotentiaaliin päästään käsiksi helpoiten. Tavoitteetkin ovat korkealla – Suomen tavoite on pudottaa päästöt vuoteen 2050 mennessä 20%:iin vuoden 1990 tasosta. Tähän ei päästä keskittymällä yksittäisiin teknisiin ratkaisuihin, vaan tarvitaan laajempaa katsantoa, jossa otetaan huomioon asioita työmatkasukkuloinnista aina yhdyskuntarakenteisiin asti.

Liikenne

Liikennettä ei voida sivuuttaa energiasta puhuttaessa. Liikenteen energian ja luonnonvarojen kulutukseen vaikuttaa maantieteelliset seikat, liikkumismuotojen valintaan liittyvät asiat ja lisäksi ajoneuvojen tekniset ratkaisut. Yhtälö ei ole helppo. Ympäristön ja energiankulutuksen kannalta ei ole olemassa yhtä ja oikeaa liikkumisen muotoa, vaan eri liikkumisen muotoja tulee kehittää yhdessä parhaan ratkaisun aikaansaamiseksi yhdessä yhdyskuntarakenteiden kehittämisen kanssa.
Yksinkertainen esimerkki: linjaauto on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin henkilöauto vain, jos kyydissä on tarpeeksi matkustajia. Henkilöauto saattaakin tietyissä tapauksissa olla ympäristöystävällisin vaihtoehto. Mielenkiintoisen lisän asiaan tuo tosiseikka, että kansalaiset liikkuvat nykyään enemmän vapaa- aikana kuin työmatkoilla.

Energiantuotanto

Uudet energiamääräykset kolkuttelevat jo porteilla. Suurin ero nykyisiin määräyksiin on laskentatavoissa. Uusissa määräyksissä rakennuksen käyttämän energian eri muodoille on erilaiset kertoimet, joiden avulla saadaan rakennuksen kokonaisenergiankulutus eli E-luku laskettua. Kaukolämmöllä kerroin on 0,7 ja sähköllä 1,7. Näillä kertoimilla voidaan ohjata rakentamista ympäristön kannalta suotuisaan suuntaan. Mitään suurempaa dramatiikkaa ei asiaan toistaiseksi vielä liity, mutta vuosikymmenen loppupuolella asialla on suurempi merkitys. Tuolloin tavoitteena on, että uusista rakennuksista suurin osa on lähes nollaenergiataloja. Viimeistään tässä vaiheessa on selvää, että rakennusten energiatehokkuus (missä muodossa energia ostetaan ja jopa miten rakennus tuottaa energiaa omaan käyttöön tai myyntiin), nousee rakennusten suunnittelussa aivan uudelle tasolle. Rakennuksia ei ole enää mahdollista suunnitella osakokonaisuuksina, vaan yhtenä kokonaisuutena. Avainsanoja ovat siten kokonaissuunnittelu, energian tarpeen minimointi, tehokas energian käyttö ja tuotto. Tulevaisuudessa tullaan näkemään jopa älykkäitä energiansiirtojärjestelmiä rakennusten välillä.

Energian varastointi, kulutushuiput

Suomessa ja monissa muissa maissa, joissa rakennusten energiantarve kohdistuu pääasiassa lämmitykseen, on tilanne, jossa lämpöenergiantarve ja aurinkoenergian määrä eivät kohtaa. Tämä tarkoittaa sitä, että aurinkoenergiaa tulisi varastoida kesällä talvea varten. Tämä vaatii usein suurta varastointikapasiteettia, mikä on usein taloudellisempaa alue- kuin talokohtaisena. Riippuu myös paljon kohteesta, onko varastointi järkevää taloudellisesti. Sähköenergian osalta rakennusten kesäaikana tuottaman aurinkosähkön ylituotanto myydään ja talvella sähköä ostetaan. Teknisiä keinoja on jo olemassa, tarvitaan myös poliittista tahtoa ja kansalaisrohkeutta toteutukseen. Näillä eväillä ollaan jo askel lähempänä nollaenergiataloa. Vuositason lisäksi puhutaan vuorokausi tai tuntitason kulutuksista. Näihin pätevät samat varastointiasiat kuin edellä, kulutushuippujen tasaamiseksi liittyviä ratkaisuja on etsittävä ja löydyttävä. Rakennuksien käyttämällä energian laadullakin on merkityksensä. Pitkälle jalostettua energiaa ei kannata käyttää, jos pärjätään vähemmän jalostuneilla energian muodoilla.

Tulevaisuuden ekotehokkuus, kaupunkirakenne

Tulevaisuudessa, kun rakennusten energiataseet ovat lähellä nollaa,korostuu rakennusmateriaalien merkitys rakennusten hiilijalanjälkien muodostumisessa. Uusien ympäristöystävällisten materiaalien ja kierrätysmateriaalin käyttöön tullaan varmasti kiinnittämään huomiota. Tulevaisuuden sanastoa tulee olemaan ekotehokkuus. Puhutaan elämänlaadun ja ympäristötekijöiden, resurssien ja kustannusten välisestä suhteesta. VTT:llä uusinta uutta on myös systeemien dynaaminen mallintaminen, jossa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen eri muodot ja mm. ihmisten käyttäytyminen ja valinnat erilaisissa tilanteissa. Tekijöitä mallissa on useita ja ne muodostavat hyvin monimutkaisia yhtälöitä. Tulevaisuus näyttää, miten hyvin mallinnuksissa onnistutaan ja miten malleja voidaan hyödyntää käytännön suunnittelussa.
Tulevaisuus on lähempänä kuin arvaammekaan, joten on parempi alkaa valmistautua jo tänään.


Ota meihin yhteyttä

Oletko kiinnostunut kuulemaan lisää palveluistamme tai haluatko jättää tarjouspyynnön?

Ota yhteyttä